Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 24.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset. Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta.

Hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset

Aluehallitus päätti asettaa Torniossa sijaitsevan noin 6 hehtaarin suuruisen kiinteistön rakennuksineen myyntiin Huutokauppa.com-sivustolle. Kiinteistössä on sijainnut Keroputaan psykiatrinen sairaala, jonka toiminnot siirrettiin uuteen psykiatriataloon Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteyteen syksyllä 2022. Keroputaan kiinteistössä on sairaalarakennus, hallintorakennus, lämpölaitos ja erillinen rivitalo.

Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksen sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman. Jatkovalmistelua varten hyvinvointialue pyytää asukkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä lausuntoja suunnitelmista. Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa. Lopulliset suunnitelmat hyväksyy aluevaltuusto.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteitä ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, nuorten seksuaaliterveys, hyvinvointia edistävät elämäntavat, arjen turvallisuus sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa.

Muita päätöksiä

Hyväksyttiin selvitys pelastustoimen palvelujen toteutumisesta ja talouden tilasta. Selvitys täytyy toimittaa vuosittain sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle.

Hyväksyttiin selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa selvitys vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen omavalvontaohjelma vuosille 2024–2025. Omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja toimenpiteet julkaistaan neljän kuukauden välein Lapha.fi-sivustolla.

Päätettiin käynnistää taloushallinnon ja -suunnittelun järjestelmien ja niihin liittyvien palveluiden hankintamenettely. Hankinnan arvo on noin 2,5–4 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Aluehallitus esittää, että Lapissa toimisi vain yksi työllistymisen monialaisen tuen johtoryhmä. Johtoryhmä kehittää asukkaiden työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos tekevät päätöksiä yhdessä. Lappiin on tulossa neljä työllisyysaluetta.

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ICT-palveluja tarjoavan 2M-IT Oy:n päivitetty osakassopimus. Sopimusta on päivitetty, koska hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhtiön omistajapohja on muuttunut ja yhtiön toimiala laajentunut.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi toimenpidealoitteen pohjalta tehdyn selvityksen. Aloitteen mukaan hyvinvointialueen pitäisi kysyä sosiaali- ja terveysministeriöltä, voiko Länsi-Pohjan keskussairaala saada poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle ensi vuoden jälkeen. Aluehallitus totesi, että toimenpidealoite ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska valtion kehysriihen linjausten perusteella synnytysten hoito lakkaa Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 lopussa.

Aluehallitus hyväksyi aluehallituksen kokousaikataulun syksylle 2024. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy kokousaikataulun. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla ja kokouksiin järjestetään mahdollisuus osallistua sähköisellä yhteydellä.

ke 14.8.2024 aluehallitus
ke 28.8.2024 aluehallitus
ke 11.9.2024 aluehallitus
ma 16.9.2024 aluevaltuusto 
ke 25.9. 2024 aluehallitus
ke 2.10.2024 aluehallitus
ke 9.10.2024 aluehallitus
ke 16.10.2024 aluehallitus
to 17.10.2024 aluehallituksen talousarvioseminaari
ma 28.10.2024 aluevaltuusto + aluehallitus
ke 13.11.2024 aluehallitus
ke 27.11.2024 aluehallitus
ke 4.12.2024 aluehallitus
ke 11.12.2024 aluehallitus (tarvittaessa)
ma 16.12.2024 aluevaltuusto 
ke 18.12.2024 aluehallitus

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja
tapani.melaluoto@lapha.fi
040 841 0311

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
jari.jokela@lapha.fi
040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

Kuva: Lapin materiaalipankki, Alexander Kuznetsov

Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

Osana Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman 2024–2025 valmistelua toteutettiin asukkaiden sekä muiden sidosryhmien ideakilpailu. 

Vastaajilla oli mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideoillaan lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen. Ratkaisuehdotuksia hyödynnettiin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. 

Ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin 

• Miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia? (36 vastausta) 
• Miten voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja? (32 vastausta) 
• Miten voimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? (35 vastausta)

Suurin osa saaduista ideoista painottaa kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitystä. Vastaajien ideoissa korostuvat erityisesti yksilöllisten elämäntilanteiden tukemisen tärkeys, yhteisöllisyys sekä Lapin tarjoama potentiaali kaupunkikeskustoista tuntureihin. 

Vastaajat pitävät tärkeänä asukkaille suunnattua viestintää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden kysymyksissä, sekä tietoisuutta oman lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. 

Ideoissa tuodaan esille myös yhteiskunnallisten toimijoiden merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen kumppaneina. Vastaajien joukosta konkreettisimmat ideat painottavat yhteisöllisyyttä korostavia toimintatapoja, lappilaisten arjen ympäristöihin jalkautuvia toimintoja, sekä yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.  

Ideakilpailussa kerätyt ehdotukset on käsitelty moniammatillisessa työryhmässä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 valmistelun yhteydessä. Työryhmä on nostanut useita ideoita mukaan alueelliseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä valinnut kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajat seuraavin perustein 

1. Ehdotus vastaa kysymykseen, johon ratkaisua etsitään. 
2. Ehdotus on kuvattu selkeästi ja riittävän tarkasti, jotta sen toteutusmahdollisuuksia voidaan arvioida. 
3. Ehdotus on mahdollista toteuttaa vuosina 2024–2025. 
4. Ehdotuksen toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. 
5. Ehdotus lisää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta Lapissa.

Vastausaika oli 21.2. –10.3.2024. Ideakilpailuun osallistui 44 vastaajaa ja erilaisia ideoita ehdotettiin 103 kappaletta. Vastaajia osallistui jokaisesta vastaajaryhmästä, jotka olivat asukkaat, Lapin hyvinvointialueen työntekijät, yrittäjät, järjestöt sekä muut vastaajat. 

Työryhmä kiittää kaikkia idean jättäneitä 

Kiitos jokaiselle idean jättäneelle. Palkitsemme kilpailuun osallistuneista Lapha-sammutuspeitteillä seuraavat ideat: 

Koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen Lapissa ja nuorille kohdennettua some-viestintää sekä teemapäiviä mielenterveyden tueksi. 

“Koululaisten arkeen, koulupäivän yhteyteen lisää aikuisia, joilla on aidosti mahdollisuus kohdata nuoria ja kuunnella heidän ajatuksiaan, olla tukena esim. ryhmäyttämisessä huomioiden nekin oppilaat, jotka kokevat yksinäisyyttä. Tähän sopisi oikein hyvin koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen eli psykiatrisia sairaanhoitajia lisää perustasolle. Nuorille kohdennettua mielenterveyden tukemiseen liittyvää someviestintää olisi hyvä lisätä. Kouluilla voisi pitää mielenterveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Jos näitä olisi mahdollista järjestää virka-ajan jälkeen, niihin voisi osallistaa myös huoltajat.” 

Maksuttoman tuen tarjoaminen työikäisille elämäntaparemonttiin. 

“Tarjotkaa ilmaista elämäntaparemonttiapua. Neuvolatyyliin voisi tulla sääntövälein vastaanotolle, jossa saisi neuvontaa ruokavalioon, ohjausta erilaisiin ilmaisiin palveluihin, resepteihin sekä ilmaisiin liikuntapalveluihin ja pisteisiin. Samalla tarkistetaan, miten on edennyt: mitataan paino, verenpaine, sokerit, jne. tärkeäksi katsotut arvot. Pakettiin voisi kuulua lisäksi X-määrä kuntosalikäyntejä, terveystarkastus ja runsaasti positiivista motivointia.” 

Etsivän vanhustyön laajentaminen monitoimijaisessa yhteistyössä.  

“Etsimällä ja kartoittamalla heidät, jotka ovat jääneet yksin. Yhteistyö tässä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.” 

Kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja hyödyntäminen entistä tehokkaammin.  

“Kyläyhdistyksiä eli kolmatta sektoria pitäisi hyödyntää voimakkaasti nyt jos/kun palveluverkkoa karsitaan. Laphan kannattaisi jalkautua kylille, panostaa kylien yhteisölliseen toimintaan ja tukea myös taloudellisesti näitä asukasyhdistyksiä. Huom! niille pitäisi asettaa mitattavat tavoitteet: yhteisöllisyyden edistäminen, saavutettavuus, kontaktien määrä, jalkautuminen esim. ikäihmisten pariin jne. mittareita löytyisi varmasti hv-kertomusten tuottamista tiedosta. Pienillä panoksilla saataisiin tukea eri asukasryhmille (iäkkäät, lapsiperheet, sairaat jne).” 

Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. 

Kaikkiin ideakilpailuun annetut vastaukset löydät liitteestä (pdf)

Kannustamme kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita hyödyntämään saatuja ideoita. 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

- Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
Juha Jolkkonen, Helsinki 
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue